Oikeus käyttää verkkoja

24.11.2020, klo 08:28

Mitä yhteistä on maanteillä, tietoliikenneverkoilla ja sähköverkoilla? Ne kaikki muodostavat laajalle ulottuvan verkoston ja ne kaikki on rakennettu helpottamaan ihmisten arkea.

Niitä käytetään myös samaan tapaan. Kun haluan mennä kauppaan, poljen sinne maantietä pitkin polkupyörällä, kun haluan lähettää sähköpostia, avaan tietokoneen tai älypuhelimen ja kun haluan keittää kaurapuuroa, napsautan sähkölieden päälle.

Suurimman osan ajasta maantie on kuitenkin hiljainen – se vain on siinä paikassa, johon se aikoinaan on rakennettu. Maantien käyttöä varten minun ei tarvitse lunastaa "sisäänpääsylippua", kun olen lähdössä kotoa töihin. Viulut maanteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta maksan, kun valtio ja kunta laihduttavat joka kuukausi tilipussiani. Vastineena maantie on kuitenkin käytössäni aina, kun sitä tarvitsen.

Tietoliikenneverkkoa käytän myös satunnaisesti – silloin, kun kilautan puhelimella kaverille tai kun lähetän sähköpostia tai kun keskustelen tuttujen kanssa sosiaalisessa mediassa. Näitä tarkoituksia varten olen varannut tietoliikenneverkosta tietynlevyisen kaistan. Mitä leveämpi kaista on, sitä enemmän voin kerralla lähettää verkon kautta dataa – eli valokuvia, videoita tai tekstiä – ja sitä nopeammin verkko siirtää lähettämäni tiedot.

Samalla periaatteella maksan tietoliikenneyhtiölle. Mitä leveämpi kaista on, sitä korkeampi on hinta tai mitä nopeampi yhteys on, sitä enemmän joudun siitä maksamaan. Lasku tehdystä varauksesta on maksettava, vaikka en käyttäisi tietoliikenneverkkoa koskaan. Maksan ennen kaikkea siitä, että tietoliikenneyhteys on olemassa ja tarvittaessa käytettävissäni. En maksa sen käytöstä.

Entäs sitten sähköverkko? Kotiini kytketty sähköverkkokin herää henkiin aina, kun sitä tarvitsen. Kun napsautan valot päälle, syöksyy sähköä sisälle – kun sammutan valot, ei sähköverkossa tapahdu mitään. Todellisuudessa sähkölämmitys, jääkaappi sun muut itsenäisesti toimivat laitteet kuitenkin käyttävät koko ajan sähköä, vaikka en olisi kotona.

Sähköistetty kesämökki on parempi esimerkki kuvaamaan sähköverkkojen käytön satunnaisuutta. Kesämökillä käytän sähköä vain silloin, kun vietän siellä aikaa. Tästä huolimatta kesämökilleni rakennetut sähköverkot ovat toimintakuntoisina 24/7 ympäri vuoden. Niiden rakentamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset juoksevat joka hetki, vaikka en olisi mökillä käyttämässä sähköä – periaate on siis saman kuin maanteiden ja tietoliikenneverkkojen kanssa.

Sähköverkon käytöstä maksan kuitenkin eri tavalla kuin maanteiden tai tietoliikenneverkon käytöstä. Mitä enemmän liruttelen verkosta sähköä kotiini tai kesämökilleni, sitä enemmän maksan verkon käytöstä. Insinöörit ovat minulle kuitenkin kertoneet, että itse sähkön siirtäminen eli sähkön liruttelu johtoja pitkin ei aiheuta juuri lainkaan kustannuksia. Sähköverkon kulut syntyvät siitä, että sähköverkko on aikanaan rakennettu ja että verkko pidetään jatkuvasti toimintakuntoisena.

Voisinko maksaa sähköverkon käytöstä samaan tapaan kuin maksan tietoliikenneverkon käytöstä? Silloin varaisin sähköverkosta tietynlevyisen kaistan, joka olisi aina käytettävissäni kaikissa olosuhteissa. Kun kyseessä on sähköverkko, on kaista yhtä kuin teho, eli watti. Mitä enemmän haluan varata itselleni watteja, sitä enemmän maksan. Maksullani lunastaisin oikeuden käyttää sähköverkkoa.

Petri Sallinen