Kunnianhimoinen visio paketoi yhteisen tahtotilan

23.05.2018, klo 17:30

Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi työskentelee kirjaimellisesti näköalapaikalla.

Monella mittarilla Pohjois-Savo on kärkisijoilla, mutta annamme muille tasoitusta saavutettavuudessa. Liikenneyhteydet ovat keskeisin pullonkaulamme, Kuopion alueen kauppakamarin Silja Huhtiniemi sanoo.


Tornin 14. kerroksesta avautuu kiehtovia näköaloja moneen suuntaan. Katse kantaa kauas ja useaan suuntaan: yliopistosairaalalle, yliopiston ja ammattikorkeakoulun kampuksille, kaupungin sisääntuloväylän varressa toimiviin yrityksiin ja koko Savilahteen, jossa yhdistyvät tulevaisuudessa alueen vahvuudet – luonto, laadukas asuminen, korkea koulutustaso ja monipuolinen elinkeinorakenne sekä lyhyet välimatkat palveluihin.

– Kun visio 200 000 asukkaan Kuopiosta vuonna 2040 julkistettiin kesällä 2016, monen mielestä rima oli liian korkealla. Keskustelun myötä yhä useampi alkoi ajatella, että riittävän kunnianhimoinen tavoite on juuri sitä millä seudun menestys turvataan tulevaisuudessakin, Silja Huhtiniemi muistelee.

– Nyt meillä on yhteisesti jaettu kasvutavoite, jonka takana on laajasti elinkeinoelämä ja veturin roolissa kaupunki. Tavoite paketoi yhteisen tahtotilan.

 

Yhtenäinen työssäkäyntialue Varkaudesta Iisalmeen

Rohkea visio ei ainakaan ole haitannut uusia investointeja seudulle. Isoja hankkeita on vireillä useita, mikä luo toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Kauppakamarin visio ajaa kasvua koko maakuntaan, jossa vahvistetaan elinvoimaa ja edellytyksiä yhtenäiselle työssäkäyntialueelle Varkaudesta Kuopion kautta Iisalmeen.

– Täällä tapahtuu nyt hyviä asioita. Emme lähde seisovasta vedestä, vaan kehityssuunta on oikeasti lupaava, Huhtiniemi hymyilee.

Vision tavoitteena ei ole imuroida koko itäistä Suomea tyhjäksi ihmisistä, vaan vetää tänne uutta väkeä maakunnan ja maan rajojen ulkopuolelta. Haasteena on kiristyvä kilpailu osaajista.

– Meillä on menestyviä kansainvälisiä yrityksiä ja kiinnostavia uramahdollisuuksia. Yhtenäinen työssäkäyntialue mahdollistaa monipuolisemman osaamistarjonnan ja puolisotyöpaikkoja, Silja Huhtiniemi selittää.

Pohjois-Savon etuna on, ettei sen elinkeinoelämä ole keskittynyt vain keskuskaupunkiin.

– Merkittävät yritykset ovat sijoittuneet eri puolille maakuntaa. Ulkomaanviennistä tulee saman verran tuloja koko akselilta Varkaudesta Iisalmeen.

Kauppakamari ei piilota valonlähteitään vakan alle: Kuopio on yliopistokaupunki, minkä varaan voi rakentaa paljon tulevaisuudessakin. Luottamusta tulevaisuuteen luovat matkailun ohella nuoremmat terveys- ja lääkealanyritykset, jotka tekevät hyvää yhteistyötä oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja KYS:n kanssa.

Varkaudessa on globaalia teollisuutta juuri sinne kertyneen osaamisen ansiosta. Ylä-Savossa on poikkeuksellinen keskittymä vahvoja paikallisesti omistettuja, kotiseudulleen lujasti kiinnittyneitä teknologia- ja elintarvikealan yrityksiä maailman huipulta.

– Yhteistyössä niiden osien summa on isompi kuin yksittäiset palaset. Maailmanluokan osaaminen, erikoistuminen ja yhteistyö mahdollistavat pääsyn kilpailukyvyn kärkeen, Huhtiniemi painottaa.

Optimismistaan huolimatta Huhtiniemi näkee teknologisen murroksen haastavan kovasti yrityksiä, joiden valmiudet vastata haasteisiin vaihtelevat.

– Osalla alkaa olla kiire, sillä kilpailu monella alalla on entistä globaalimpaa, hän toteaa.

 

– Hyödynnetään rinta rottingilla ne vahvuudet mitä meillä on, kehottaa Silja Huhtiniemi Kuopion alueen kauppakamarista.


Vain yhtenäisenä maakuntana voidaan voittaa

Vaikka lähtökohta on parempi kuin monella muulla alueella, Silja Huhtiniemi kaipaa maakunnalta aiempaa yhtenäisempää toimintaa, jotta työllistävien ja vientituloja tuovien yritysten toiminnan edellytykset säilyvät hyvinä vastakin.  

– Yhtenäisenä maakuntana voidaan voittaa tämä peli. Siinä onnistutaan, jos yhdistetään voimat. Olemme kaikki maailmanmitassa pieniä toimijoita, nurkkakuntaisia emme voi olla emmekä kaipaa rajoja maakunnan sisälle!

Osaajien varmistamisen lisäksi kasvua voi viivyttää toinenkin pullonkaula, liikenneyhteydet.

– Tavaran pitää liikkua tänne ja täältä pois. Oli hienoa saada Mikkeli–Juva-osuus eteenpäin, sillä liikenneyhteyksien kehittäminen on erittäin tärkeää Itä-Suomen elinvoiman turvaamiseksi., Huhtiniemi muistuttaa.

– Lentoyhteyksiä tarvitaan lomakaudellakin ja ennen pitkää myös kansainvälisesti, sillä matkailun varaan suunnitellaan suuria. Myös Viitostien tasoa on edelleen nostettava mahdollistamaan yhtäjaksoinen 100 kilometrin tuntinopeus ympäri vuoden, vaikuttaja muistuttaa.

 

Kuopioon kotiutunut luontoliikunnan ystävä

Silja Huhtiniemi uskoo Kuopion vetovoimaan. Hän on päätynyt tänne puolison opintojen takia, mutta on alun perin kotoisin teollisuus- ja kulttuurikaupunki Mäntästä. Jyväskylässä opiskellut yhteiskuntatieteilijä erikoistui EU-kysymyksiin ja työskenteli hetken Brysselissä ennen Kuopion aikaa.

– Kummasti tänne olen jäänyt ja kotiutunut. Palvelutarjonta ja kulttuuritarjonta ovat parantuneet koko ajan, mutta luonto on meille ihan erityinen vahvuus, metsäretkillä ja liikunnan parissa viihtyvä aluekehityksen ammattilainen ja kahden kouluikäisen äiti sanoo.

– Täällä on hämmästyttävät mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen.

Luontoa Silja Huhtiniemi esittelee mielellään muualta saapuville vierailleenkin.

– Puijo on upea, ja satamakin ihana paikka. Kallaveden risteily on kesällä huippujuttu, ja Kuopion ravintolatarjonnasta riittää ammennettavaa, hän luettelee valttejaan.

– Meidän pitää vain olla itsevarmempia ja puhua isommin vahvuuksistamme.

Teksti: Tiinu Wuolio
Kuvat: Hannu Miettinen